Laivamatka Turusta Tukholmaan sujui leppoisasti. Selma ja Lyyli ovat jo tottuneita matkaajia, sen verran niiden kanssa on tullut reissattua. Reissumme kulki Ruotsista Tanskan ja Saksan kautta Puolaan ja takaisin, päättyen Öölannin rauhallisiin maisemiin.
Matkamme ensimmäinen päivä oli oikeastaan pelkkää ajamista. Ajoimme suoraan Tukholmasta Örbyhyn, joka sijaitsee Helsingborgin lähellä. Majoituimme läheisessä kurssikeskuksessa. Aamiainen oli kyllä ensiluokkainen – reissun ylivoimaisesti paras. Hieno maisema, kynttilät ja kukat pöydissä loivat tunnelmaa. Koirien kanssa oli myös helppoa lähteä lenkille, sillä kurssikeskuksesta pääsi suoraan rannalle kävelemään.
Siitä matka jatkui Gedserin lautalla Rostockiin ja edelleen Neubrandenburgiin (perustettu v. 1248), jossa lomailimme viikon verran. Neubrandenburg tunnetaan erityisesti hyvin säilyneestä keskiaikaisesta tiilimuuristaan ja neljästä kaupunginportistaan. Se on yksi parhaiten säilyneistä linnoituskaupungeista koko Pohjois-Euroopassa. Tollensesee-järvi oli hieno ja kirkasvetinen, ja sen ympäri kulki kävelyreitti. Selma ja Lyyli olivat riemuissaan, kun pääsivät uimaan joka päivä. Kävimme myös lähellä sijaitsevilla luontopoluilla (Brohmer Berge, Malliner Bachtal) - kumpuilevaa maastoa, luonnon kukkaloistoa, kirsikkapuita, maakotkia, metsäkauriita - oli kyllä hienoa. Majoituksemme oli vanhassa tehdasrakennuksessa, joka oli muutettu lomahuoneistoiksi. Muutoin majapaikkamme toimi suht ok, mutta valitettavasti huoneeseen kantautui tehdashallin haju. Rakennus toimi alun perin torpedojen koe- ja tuotantolaitoksena ja rakennettiin Tollensesee-järven rannalle vuosina 1940–41.
Puolan Szczecinissä piipahdimme koiranäyttelyssä, jossa Lyyli sai viimeisen CACIBin ja tuli näin kansainväliseksi muotovalioksi, kunhan vain saan laitettua vielä hakemuksen tittelistä sisään.
Saksasta jatkoimme matkaa Tanskaan, jossa kävimme Stevns Klintillä koirien kanssa kävelemässä. Todella kaunis paikka ja hyvät opasteet. Samalla reissulla söimme todella hyvät kalaburgerit Rødvigin pienessä kalamyymälässä Rødvig Fiskissä.
Mies on kiinnostunut sotahistoriasta, joten hän kävi vielä lisäksi Cold War Museum Stevnsfortissa ja kehui paikkaa kovasti.
Yövyimme Hårlevissa, Varpelevin kirkon vieressä sijaitsevassa B&B-majoituksessa, joka oli aiemmin toiminut pappilana. Varpelevin kirkko on rakennettu noin vuosina 1080–1175 ja on yksi Stevnsin alueen vanhimmista kalkkikivikirkoista.Tanskasta matka jatkui Ruotsin puolelle Ystadiin ja pitihän se käydä kävelemässä Kurt Wallanderin jalanjäljillä. Kävimme tutustumassa Wallander-sarjan lavasteisiin Ystad Studiolla sekä kuvauspaikoilla kaupunginhotellin edessä ja nautimme myös kanelipullakahvit Fridolfs konditoriassa.
Sieltä ajelimme katsomaan muinaista Ales Stenarin kivimuodostelmaa. Se on Ruotsin suurin ja parhaiten säilynyt kivilaiva, joka koostuu 59 suuresta kivipaadesta aseteltuna laivan muotoon. Kansantarinoiden mukaan paikalla on muinaisten jättiläisten tai kuninkaiden hautoja. Joidenkin tulkintojen mukaan kyseessä voi olla myyttinen viikinkialus, joka purjehtii tuonpuoleiseen.
Sieltä matkamme jatkui keskiaikaiseen linnaan nimeltä Glimmingehus, joka tunnetaan Pohjoismaiden parhaiten säilyneenä keskiaikaisena linnana. Se rakennettiin vuosina 1499–1506 tanskalaisen ritarin, Jens Holgersen Ulfstandin, toimesta aikana, jolloin Skåne kuului Tanskaan. Ulfstand oli merkittävä hahmo aikansa Tanskassa – kuningas Juhana II:n liittolainen ja Gotlannin herttua. Hänen avioliittonsa ruotsalaisen aatelisnaisen, Margareta Arvidsdotter Trollen kanssa vahvisti hänen asemaansa alueella. Linnan käytävillä kulkiessa tuntui kuin olisi ollut osa Outlander-sarjaa.
Kävimme myös Prästens Badkarissa joka on ainutlaatuinen fossiilinen hiekkavulkaaninen muodostelma – pieni "sand volcano", joka syntyi noin 500 miljoonaa vuotta sitten. Useimmat vastaavat muodostelmat sijaitsevat merenpohjassa, mutta tämä on ainoa näkyvä rannalla. Paikka tunnetaan nimellä ”Priest’s Bathtub”, koska legendan mukaan kirkkoherra käytti luonnollista kuoppaa kylpynään. Muodostelma muistuttaa kukkaa tai ruusua, ja sitä kutsutaan myös nimellä Rosenstenen – samaa mieltä olen itse, täysin ruusun muotoinen!
Vahvan suosituksen saa myös Stenshuvudin kansallispuisto. Siellä on erittäin hyvin merkittyjä ulkoilureittejä koirien kanssa kulkemiseen ja upeita näköalapaikkoja.
Yövyimme Kivikissä hevostilalla, jonka yhteydessä oli mm. englantilainen puutarha ja antiikkikauppoja. Kivik tunnetaan erityisesti omenatarhoistaan. Omenankasvatuksella on siellä pitkät perinteet. Kävimme Kiviks Musterissä ostamassa mehuja, siideriä ja tietenkin omenahilloa. Henric Åkesson istutti Kivikissä ensimmäiset omenapuut v. 1888, mikä muodosti pohjan Ruotsin ensimmäiselle ammattimaiselle omenaviljelmälle.
Viimeinen matkakohteemme oli Öölanti. Yövyimme Station Linnéssä, joka toimii majoituspalveluiden lisäksi kansainvälisenä tutkimusasemana. Se tunnetaan erityisesti hyönteistutkimuksesta, mikä näkyi hyvin paikan miljöössä. Majoituspaikasta lähti neljä eripituista kävelyreittiä, jotka oli hyvin merkitty.Yksi kävelyreitti vei suoraan Gamla Skogsby järnåldersgårdiin. Tältä alueelta löytyy noin 19 talon pohjaa ja useita muinaisia kivimuureja. Yksi taloista on “stormannagård” – suuri päärakennus, pituudeltaan noin 55 metriä, yksi Öölannin suurimmista rautakautisista taloista. Vaikuttava on oikea sana kuvaamaan tätä paikkaa.
Toinen kävelyretkemme johti meidät katsomaan Karlevisteniä, joka on noin 1000-luvun alusta peräisin oleva riimukivi. Upeaa, että se on säilynyt niin hyvin tähän päivään asti. Kivi on pystytetty viikinkiajalla, todennäköisesti noin vuosina 1000–1020. Sen uskotaan olevan hautamuistomerkki merkittävälle sotapäällikölle tai kuninkaalliselle henkivartijalle. Teksti on muinaisnorjaa ja kirjoitettu runomitassa.
Yhteenvetona voidaan todeta, että kesälomareissumme sisälsi aimo annoksen historiaa, kauniita maisemia ja pitkiä kävelyreittejä, juuri sitä mitä kaipasikin. Itselle myös aamiaishetket ovat hirmu tärkeitä, niistä nauttii. On ihana mennä valmiiseen pöytään ja viettää hetki ihan rauhassa fiilistellen. Koirat nauttivat erityisesti uimisesta ja tietysti pitkistä lenkeistä. Omiksi suosikeiksi nousivat ehdottomasti Kivikin maalaismaisemat ja Öölannin menneisyyden henki.
.jpg)
